CO₂ncrete Solution -projektissa selvitetään:

1. Kuinka paljon suomalainen betonirakennuskanta sitoo hiilidioksidia käyttövaiheessaan,
2. kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla sekä
3. minkälaisilla kierrätystavoilla betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä voidaan maksimoida.

Lisäksi kunnille ja päättäjille suunnataan tietoa betonin hiilensidonnasta ja viisaista kierrätystekniikoista betonin kierrätyksen edistämiseksi.

Hiilen sitoutumisen aiheuttava ilmiö, betonin karbonatisoituminen, on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole ymmärretty ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Ilmiö voi olla ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta merkittävä, koska koko olemassa oleva betonirakennekanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin kuin se on kosketuksessa ilmaan.

Kalkkikivestä vapautuu sementin valmistuksessa hiilidioksidia. Maailmalla tehtyjen ensimmäisten tutkimusten mukaan merkittävä osa hiilidioksidista voi sitoutua takaisin betoniin rakenteiden käyttöiän aikana. Sitoutuminen jatkuu jopa merkittävämpänä käyttöiän päättymisen jälkeen tapahtuvan kierrätyksen aikana. Kierrätyksessä betoni yleensä murskataan, jolloin hiilidioksidille altis reaktiopinta-ala ja siten myös hiilidioksidin sitoutumisnopeus lisääntyvät moninkertaiseksi.

Ilmiön taustalla on betonin karbonatisoituminen, jossa hiilidioksidi happamana kaasuna pyrkii reagoimaan sementtikiven emäksisten ainesosien kanssa niin, että hiili sitoutuu pysyvästi osaksi sementtikiven rakennetta.

Koska Suomessa rakenteiden ympäristöolosuhteet ja myös betonilaadut eroavat muualla maailmassa käytetyistä, on tarpeen selvittää hiilidioksidin sitoutumista suomalaisissa olosuhteissa.